Terveyspalveluihin alueellisuutta
Helsinkiläiset ovat keskimäärin tyytyväisiä kaupungin terveyspalveluihin. Tyytyväisyydessä alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, esimerkiksi meillä täällä idässä eivät palvelut yleensä kovin korkeaa arvosanaa saa.
Alueelliselle tyytyväisyydelle tai sen puutteelle löytyy yhteinen nimittäjä: asukasrakenne. Siellä missä asukkaiden merkittävän enemmistön muodostavat työssäkäyvät, on tyytyväisyys korkea. Vastaavasti alueilla, joista löytyy enemmän opiskelijoita, työttömiä tai eläkeläisiä, vallitsee tyytymättömyys.
Syy tähän on selvä: ensimmäisellä alueella terveyskeskusten ruuhkaa vähentää yksityis- ja työterveydenhoidon palveluiden käyttö, jolloin resurssit ovat riittävällä tasolla. Jälkimmäisellä alueella puolestaan merkittävästi suurempi osa asukkaista on kunnallisten terveyspalveluiden varassa. Ruuhkia syntyy, palveluiden laatu kärsii ja tyytyväisyys laskee.
Terveyskeskusten resursseja mitoitettaessa ei saa kiinnittää liikaa huomiota pelkästään alueen asukasmääriin, vaan on myös tunnustettava alueiden erot; toisilla tarpeet ovat erilaisia kuin toisilla. Eikä palveluiden suunnittelu saa olla lyhytnäköistä, myös terveydenhuollossa tulee ennakoida alueen kehitys ja mukautua kehityksen mukana.
(Mielipidekirjoitus Vuosaari-lehti 15.9.2004)